Kun juna saapui Barcelonaan: Sarrià-junakierros

"Seuraava asema: Sarrià."
"Tämä juna ei avaa kolmea ensimmäistä ovea seuraavalla asemalla."

Kuljen monen muun Barcelonan lähikaupungeissa asuvan tavoin lähes päivittäin FGC-junalla. FGC (Ferrocarrils de la Generalitat de Catalunya) on Katalonian hallituksen omistama rautatieyhtiö, joka on usean lähikaupungeissa asuvan suorin yhteys Barcelonaan. Itselläni tästä paikallisten "ferrocatas"-nimellä tunnetusta junasta on tullut niin olennainen osa arkeani, että välillä sillä matkustelu on jopa ärsyttävää. Kotiin palatessakin päässä soi seuraavat pysäkit ja jatkoyhteydet.

FGC-junien näyttelyssä sai taas kokeilla, miltä se tuntuukaan istua niissä junan istuimissa...
harvinaista herkkua aamujunissa maanantaista perjantaihin, kun kaikki matkaa töihin Barcelonaan!

Tämä arkinen junamatkailu sai kuitenkin uutta perspektiiviä jokin aika sitten, kun kävimme opastetulla junakierroksella. Itse asiassa kyseessä oli "Sarrià-junakierros", mutta koska Sarrià on yksi nykyisen junalinjan asemista, oli se samalla myös kurkkaus oman junareittini historiaan sekä nykytekniikkaan. En olisi koskaan uskonut, että juniin voisi liittyä niin monta mielenkiintoista faktaa ja tarinaa!

Tässä muutama mieleen painunut (tai noh, puhelimen muistiinpanoihin rustattu) juttu kierrokselta:

Alun perin ensimmäinen junayhteys rakennettiin Barcelonan Plaça Catalunyan ja yläluokkaisen Sarriàn välille vuonna 1863. Tuolloin juna kulki vielä maan päällä. Monet Sarriàn perheiden nuoret miehet olivat rakentamassa rataa.
Alkuperäisen suunnitelman mukaan Plaça Catalunya -aseman sisäänkäynti olisi ollut nykyisen Hard Rock Cafen kohdalla.
Junalinjan valmistuttua rikkaat barcelonalaiset pääsivät matkustamaan helposti Sarriàn loma-asunnoilleen (torres eli torneihinsa) tai tapamaan siellä sisäoppilaitoksissa opiskelevia lapsiaan. Toisaalta myös Sarriàsta matkustettiin paljon Barcelonaan töihin. Lisäksi yöaikaan ajettiin pari lisävuoroa Barcelonasta Sarriàan, kun Liceun oopperailtojen jälkeen väki halusi palata takaisin koteihinsa.

FGC-junien historiaa esittelevä tila Plaça Catalunyalla
(Avenida de la Luz -kauppakeskuksen entinen elokuvateatteri).
Myös raitiovaunu kulki samoille seuduille, mutta se oli huomattavasti junaa kalliimpi, tosin nopeampi.
Myöhemmin, vuonna 1928, juna päätettiin siirtää maan alle. Ihmiset eivät kuitenkaan heti innostuneet ajatuksesta; maanalaiset paikat kun eivät tuolloin olleet mitenkään yleisiä ja niissä uskottiin asuvan paholaisia ja muita kauheuksia.
1940-luvulla Plaça Catalunyan juna-aseman yhteyteen rakennettiin maanalainen kauppakeskus Avenida de la Luz. Paikasta muodostui modernin kaupunkilaiselämän keskus: liiketilat hehkuivat uutuuttaan kiiltäviä elektronisia laitteita, upeaa muotia ja gofre-vohveleita. Keskuksesta löytyi myös elokuvateatteri sekä julkiset suihkut, joissa barcelonalaiset saivat lauantaiaamun työvuoron jälkeen saamallaan poletilla käydä suihkussa ennen lauantai-illan tansseja ja sunnuntain jumalanpalvelusta.

Entinen elokuvateatteri Plaça Catalunyan juna-asemalla

Ajatusena oli myös ollut laajentaa kauppakeskus valtavaksi maanalaiseksi "kauppakeskuskaupungiksi", joka olisi ulottunut Plaça Catalunyalta aina Universitatille ja Urquinaonalle asti. Näin ei kuitenkaan käynyt. Avenida de la Luz sijaitsi osittain nykyisen FGC-juna-aseman sekä Triangle-kauppakeskuksessa sijaitsevan Sephora-liikkeen tiloissa, jossa on edelleen nähtävissä alkuperäistä rakennelmaa. Kauppakeskuskompleksi joutui vararikkoon ja suljettiin vuonna 1990.
Plaça Catalunyan seinälaatat ovat edelleen alkuperäiset ja ne ovat samat kuin Lontoon metrossa.

Plaça Catalunyan -juna-aseman kauniit kuvioidut laatat.

Ferrocarrilsilla on aina ollut pelisilmää uusia linjoja sekä tarjouksia suunnitellessaan: esimerkiksi aikanaan työmatkalaisia silmällä pitäen Ferrocarrils tarjosi yhensuuntaisen matkan maksaneille paluumatkan kello 16:00 jälkeen ilmaiseksi. Lauantaiden vapauduttua yleiseksi vapaapäiväksi barcelonalaisten viikonloppureissut kohdistuivat yhä useammin Vallvidreraan ja Les Planesiin, entistä kauemmaksi kaupungista, jolloin FGC päätti jatkaa linjaa Sarriàsta yhtä pidemmälle.
Plaça Catalunya on ainoa asema, jossa on säilytetty alkuperäiset kellot, jotka kilkattavat kunkin lähtevän junan raiteen. Kilausten määrä kertoo raiteen numeron, jolta seuraava juna lähtee. Tämä on lähinnä nostalginen yksityiskohta, joka on haluttu säilyttää, sillä kello soi sen verran viime tipassa, että aika kovaa saa juosta siinä vaiheessa, jos haluaa seuraavan junan vielä napata...

Junat kulkevat nykyisin automaattisesti asemalta toiselle. Kuljettajan tehtävänä on lähinnä seurata ja valvoa kameroiden kautta vaunuja ja ihmisiä.
Kansainvälisissä vertailuissa FGC-junat kulkevat huippuhyvin aikataulussaan.
Nykyisissä junissa ja asemilla käytetään paljon uutta teknologiaa. Esimerkiksi sisäänmenoporteilla on kamerajärjestelmä, joka tunnistaa, jos joku menee porteista sisään liian nopeasti edellisen henkilön perässä (eli luultavasti ei käytä lippua). Järjestelmä ottaa automaattisesti kuvan kyseisestä henkilöstä ja lähettää sen aseman henkilökunnalle, jolloin he voivat mennä suoraan tarkastamaan kyseisen henkilön junalipun.

FGC-museon junasimulaatio, jossa pääsi leikkimään kuin olisi matkustanut junassa.
Miten voikaan noin arkinen ja tylsä asia muuttua yhtäkkiä niin hauskaksi ja mielenkiintoiseksi?!

Tämä Cultruta:n järjestämä kierros oli mielestäni ihan mahtava! Aloitimme kierroksen Plaça Catalunyalta, kiersimme aseman ulkoa, minkä jälkeen vierailimme Avenida de la Luz:n entisen elokuvateatterin tiloissa Plaça Catalunyan sisätiloissa. Tämän jälkeen hyppäsimme junaan kohti Sarriàa, mutta aika ajoin jäimme pois eri asemilla, joilla oppaamme kertoi kyseisistä asemista ja niiden historiasta. Kierros päättyi Sarriàssa sijaitsevaan FGC-päätoimipaikkaan, jossa pääsimme tutustumaan pieneen FGC-museoon.

Cultruta:lla on tarjolla monia erilaisia kierroksia: eri kaupunginosia, yöllisiä rikollisseikkailuja ja Carlos Ruiz Zafónin kirjoihin perustuvia reittejä. Kierrokset ovat kaikki espanjaksi tai katalaaniksi (englanniksi vain erikoisjärjestelyillä), joten nämä sopivat etenkin niille, joille kaupunki on jo tutumpi sekä osaavat kieltä suhteellisen sujuvasti.

Tunnisteet: Barcelona, lähikaupungit