Katedraalin katolla - Santa Maria del Mar

Sain jokin aika sitten vihiä, että Santa Maria del Mar -katedraalissa järjestetään opastettuja kierroksia, joiden aikana pääsee vierailemaan myös kirkon kattoterasseilla. Varasimme kierroksen Atrapalo-nettisivujen kautta, sillä meillä oli sopivasti lahjarahaa kyseisellä nettisivustolla käytettäväksi. Atrapalon kautta voi muutenkin tilata erilaisia sisäänpääsyjä ja lippuja yleensä hieman normaalia halvemmalla hinnalla - kannattaa siis tsekata, jos haluaa varata esimerkiksi turistikierroksia. 

Santa Maria del Mar on lumoava kirkko jo ulkokäsin. Sen kattoterassit osoittautuivat kuitenkin varmasti yhdeksi Barcelonan mielenkiintoisimmista näköalapaikoista. Aivan keskustan tuntumassa, La Ribera -naapurustossa sijaitsevan kirkon katolta kun pystyy näkemään vähän joka suuntaan, bongaamaan kaikki tutut maamerkit ja saamaan yksityiskohtaisemman kuvan Barcelonan keskustasta kuin mitä esimerkiksi Tibidabon tai Montjüicin näköalapaikoista saa.

Harmiksemme meille sattui aika harmaa lauantaipäivä, mutta onneksi saimme tutustua kattoterassiin ja kuunnella oppaamme tarinoita suhteellisen kuivissa merkeissä. Taisimme olla onnekkaita, sillä valitsemamme katalaaninkielinen kierros sattui olemaan aamun ensimmäinen, eikä sade ehtinyt häiritsemään vielä kovin pahasti. 

Opaskierros oli todella mielenkiintoinen - tiedättekö sen tunteen, kun käy opaskierroksella ja ajattelee, että tätä pitäisi tehdä useamminkin? No juuri sellainen fiilis jäi Santa Maria del Marin vierailusta! Erityisesti Meren katedraali -kirjan lukeneena erilaiset yksityiskohdat olivat entistäkin kiehtovampia.

Mieleen jäi muutamat mielenkiintoiset yksityiskohdat. Ensinnäkin se, että toisin kuin Meren katedraali -romaani niin viehättävästi ja elävästi kuvailee, ei kirkon rakentamisessa käytettyjä kiviä roudattu koko matkaa Montjüic-kukkulalta ihmisvoimin selkä väärällä kantaen. Kuten kirkon nimikin sanoo, kirkon rakentamisen aikaan Santa Maria del Mar sijaitsi aivan meren vieressä, ja rantaviiva oli paljon nykyistä lähempänä. Siksipä kivenmurikat kuljetettiin Montjüicilta laivoilla. Onhan se nyt kerta kaikkiaan järkevämpää kuljettaa moiset möhkäleet meriteitse. 

Toinen mielenkiintoinen seikka oli pohdinnat siitä, mitä Santa Maria del Marin paikalla sijaitsi ennen kirkkoa. Historijoitsijat ovat ehdottaneet, että Santa Marian paikalla saattoi sijaita jonkinlainen amfiteatteri tai niin sanottu "areena". Santa Maria del Maria, alkuperäiseltä nimeltään Santa Eulàlian kirkko, viittaa Pyhään Eulàliaan, Barcelonan yhteen suojeluspyhimykseen. Eulàlia on haudattuna katedraalin uumeniin, mutta on myös päätelty, että Eulàlian lisäksi kirkon paikalla olisi aikoinaan sijainnut näyttämö, jossa muitakin kristittyjä on yleiseen tapaan vainojen aikaiseen tapaan tapettu. Yleensä juuri tällaisille paikoille rakennettiin myöhemmin kristittyjen pyhiä paikkoja, kirkkoja. Tähän viittaisi myös kirkon myöhempi nimitys, Santa Maria de les Arenes. Hämäävästi nimen loppuosa ("arenes") voisi loogisesti viitata hiekkaan, mikä kirkon rannikkosijainnin puolesta olisi osuva päätelmä. Historioitsijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että "arenes" viittaa tässä tapauksessa areenaan. On myös merkittävää, että vaikka Santa Maria del Mar sijaitsi Barcelonan muurien ulkopuolella, kirkon luo kulki merkittävä tie kaupungin muurien luolta. Tämän perusteella onkin päätelty, että alueella on sijainnut jotakin erityistä ja merkittävää, sillä vastaavanlaisia teitä ei tuohon aikaan rakenneltu ihan huvikseen. Yhdistettynä muihin todistuaineistoihin, muun muassa vertaillessa kirkon ja alueen muotoja muihin tunnettuihin Espanjassa sijaitseviin roomalaisiin amfiteattereihin, ovat yhdennäköisyydet varsin yhteneväiset. 

Kolmantena kierroksen loppupuolelta jäi mieleen katedraalin sisätilojen yksityiskohdat. Kuten usein historian saatossa tuppaa käymään, myös tämä katedraali on kokenut kolhuja. Sitä on muun muassa ravistellut maanjäristykset ja se paloi pahasti Espanjan sisällissodan aikana vuonna 1936. Katedraalin sisätilat tuhoutuivat niin, että esimerkiksi ikkunalasit ja seinät jouduttiin uusimaan. Nykyinen vierailija ei siis valitettavasti pääse tarkastelemaan katedraalin alkuperäisiä ja aitoja seinämaalauksia tai värilaseja, sillä kirkkoa jouduttiin restauroimaan vuoteen 1990 asti. Joissakin sisäkaton kohdissa on säilynyt osa seinämaalauksista, joista voi saada vihjeen siitä, millainen kirkko on alunperin ollut. Kuvittelepa koko komeus maalattuna täyteen tällaisia pikkuyksityiskohtia. Alkuperäinen katedraali ei ehkä olekaan ollut niin karun kaunis ja simppeli, kuin sen nykyinen olemus antaa olettaa. Katedraalin korjaustöitä rahoittaneet tahot ovat myös jättäneet jälkensä kirkon ilmeeseen: usko tai älä, mutta yhdestä kirkon ikkunasta voi jopa bongata FC Barcelonan logon.