Joidenkin juttujen ostaminen on lähinnä metsästämistä täällä: niistä yksi on meikit.
Olen tykästynyt juuri tiettyihin meikkituotteisiin, ja niille uskollisena lähdin ostamaan kyseisiä kaunistustuotteita lähikemikaliostamme. Kemikalioita löytyy yleensä aika moneltakin kadun kulmalta, mutta juuri tietyn merkin perässä saattaa joutua juoksemaan. Innostukseni oli suuri, kun huomasin taannoin parfymeriamme näyteikkunassa Max Factoryn pahvisen keulahahmon esittelevän käyttämääni meikkivoidetta ja vieläpä viitisen euroa halvemmalla hinnalla kuin Suomessa.
Valitettavasti ystävällinen henkilökunta ei mahtanut sille mitään, että käyttämäni pastelle- sävy ei kuulunut heidän valikoimaansa, joka notkui tummille espanjattarille tarkoitettuja ehostusvoiteita. Oma hipiäni kun asteikon mukaan olisi väriä 102, myymälän vaalein värivaihtoehto oli 105. Ehdin jo ilahtua, kun myyjä kertoi, että voisi tilata tuotteesta haluamani värin, ja saisin sen seuraavalla viikolla kaupasta noudettua. Tietokone osasi kertoa, että vaalea väri oli kyllä olemassa, mutta pyyntöä lähtettäessä myyjä joutui myöntämään, että näytöllä pompi vain viesti "ei voida toimittaa". Menipä hankalaksi.
Pahoin pelkään, että kaikkia tuotteita ei tosiaan paikallisille markkinoille edes tuoda. Muistan kyllä nähneeni kosmetiikkahyllyillä Suomen lipuin varustettuja, "erityisesti pohjoismaalaisille" tarkoitettuja editioita meikeistä. Tämän en kyllä usko olevan tuollainen, lähinnä ainoa mahdollisuus on, ettei myymälät vain yksinkertaisesti varaudu jälleenmyymään sävyjä, jotka eivät mene kaupaksi. Pitääpä loppuviikosta käväistä Barcelonan suuren maailman puodeissa--sieltähän löytyy lähes kaikkea!
Toinen hauska kosmetiikkajuttu, joka tämän siivin tuli mieleeni: voivottelen yksi päivä sitä, ettei minusta taida tämän blondimpaa tulla tekemälläkään, kun hiusväri, jonka olin Suomesta ostanut, ei oikein ottanut tarttuakseen. Eräs aupair-ystävä sitten "suositteli" ostamaan paikallisia tukanvärjäysmömmöjä, sillä niillä kuulemma "ainakin väri vaihtuu, mutta hyvä ettei koko tukka lähde". Voin kuvitella, että näille tummakutreille tarvitseekin vähän vahvemmat liuokset kuin hennoille suomalais-suortuville...
Ja yksi, mille poikaystäväni nauroi hilpeästi, kun satuin kysäisemään: ripsien- ja kulmien kestoväri! Tähän kyllä voin ihan ensimmäiseksi sanoa, että miehet on miehiä, ja ne ei aina todellakaan tiedä, mitä kaikkia kauneusjippoja meillä naisilla onkaan. Mutta voin kuvitella, että ei ihan jokiaselle señoritalle näillä main tule mieleen ruveta ripsiään tummentamaan, joten ainetta myyviä paikkojakaan ei ehkä ihan helpolla löydä. Löysin kuitenkin kympin hintaisen paketin, mutta jätin ostamatta tuon hiusväri tarinan jälkeen...ehkä ei olisi ripsiä enää ollenkaan moisten kokeilujen jälkeen.
Olen myös koittanut päästä perille meikkaus-saloista ja -eroista täällä ollessani. Sen voin ainakin todeta, että paikallisista moni ei käytä arkena meikkiä lainkaan, ja näyttävät silti siltä kuin kasvonpiirteet olisivat meikatut. Ne, jotka meikkaavat, etenkin nuoret, käyttävät paljon silmämeikkejä kuten ripsiväriä ja kajaalia, mutta hyvin harvalla näkee silkkistä meikkivoide ihoa. Pieni silaus puuteria tai kevyttä pohjustusta on yleisempää. Näpyt ei taida olla ihan niin justiinsa.
Hassua, miten erilainen käsitys voi syntyä sanasta "luonnollinen". Olemme nimittäin väitelleet täällä, meikkaavatko espanjalaiset vai pohjoismaalaiset luonnollisemmin. Totta kai on monenlaista maalaria kaikkialla, jokainen varmaan tietää kotikulmiltaan ne nudenaamat ja sitten ne pakkelitsigut, mutta, summa summarum, minun mielestäni pohjoismaissa osataan meikata kauniisti ja taidokkaasti, mutta suhteellisen luonnollisesti. Kauniille iholle ja meikkipohjalle annetaan valtavasti arvoa, jonka jälkeen voi sitten korostaa silmiään neutraaleilla tai maanläheisillä väreillä, maskaralla ja näteillä viivoilla. Täällä nuorilla näyttää olevan muotia mustat silmät, jotka tehdään lähinnä pehmeällä ja utuisella rajauskynällä. Etenkin alarajaus levitetään alaluomelle hieman sotkuisen näköiseksi. Ihon annetaan yleensä olla omassa rauhassaan.
Tästä sitten johtuu kysymys, mikä on luonnollisempaa. Ymmärrän sen omaa mielipidettäni vastaan taistelevan logiikan, jonka mukaan espanjalaistyttöjen meikkitottumukset viesivät luonnollisempaan lopputulokseen, sillä sillä korostetaan silmiä, mutta jätetään paljon muuta pakkeloimatta, jolloin ollaan aika lähellä meikitöntä, luonnollista totuutta. Pohjoismaalaiset kuulemma taasen lähentyvät täydellisyyttä, tekevät ihostaan posliinisen ja taiteilevat nuken kasvot, jotka ovat kauniit kuin veistos, mutta johon ei ihan tiedä, uskaltaako koskea. Mielestäni kuitenkin kumpikin voi olla kaunista ja luonnollista, kaikki riippuu siitä, miten sen tekee. Mielestäni molemmilla tavoilla voi olla luonnollinen: jättämällä luonnolliseksi tai meikkaamalla luonnollisesti.Tunnisteet: muoti
