torstai 21. lokakuuta 2010

Missä?

Olen superyllättynyt ja hyperiloinen, kun täällä on käynyt kommentoijia ja näyttää olevan lukijoita pikku hiljaa. Viestiä saa laittaa, kun siltä tuntuu ja ideoita heittää--otan vastaan, oon hyvä koppari! ;)

Ajatuksenani on tehdä postauksien sarja erinäisiin m-kysymyksiin kuten missä, miksi, miten, milloin..aloitan yhdellä näistä.


Missä? Barcelonassa, tai tarkemmin ottaen Sant Andreu de la Barcassa, joka on parin kymmenen tuhannen asukkaan kaupunki suurin piirtein puolen tunnin junamatkan päässä itse Barcelonasta.
Yksi lempipaikoistani on kivuta vuoren kukkulalle katselemaan kaupunkia lintuperspektiivistä. Valitettavasti näyttää olevan monen muunkin suosikkipaikka, sillä aika paljon roskia on onnistuttu ylös kantamaan.
 Kivoja puistoja on monella nurkalla.

Sijaintini on itselleni tosi mieleinen, sillä kaupunki ei ehkä ole maailman kaunein, mutta suhteellisen rauhallinen ja oiva paikka arjen pyörittämiseen. Lasten kanssa on helppo kulkea, sillä liikennettä ei ole paljoa, kaikki paikat kaupoista ja puistoista kouluun ja apteekkiin ovat kävelymatkan päässä, joten tällaiseen ei kulu aikaa niin tuhottomasti. Täällä on sentään muutamia vaatekauppoja, joista voin kuvitella ostavani päällepantavaa, paljon kulmakuppiloita ja herkuillaan houkuttelevia kahviloita sekä mm.elokuvateatteri, kuntosalikeskus ja rakas tanssikouluni, joten aika ei käy tylsäksi viikollakaan.
Kävelykatu, joka on siestan aikaan hiljainen, koska kaupat ja monet paikat sulkevat ovensa pariksi tunniksi pian puolen päivän jälkeen.
Hauskoja seiniä ja yksityiskohtia
 Kaupunki sijaitsee jo ylenevässä maastossa vuoristoon mentäessä, joka näkyy katujen muodossa ja siinä, että tiettyyn ilmansuuntaan mentäessä joutuu aina kipuamaan ylös, ja vastakkaiseen mennessä valumaan alas. Paikkaa ympäröi myös ohi kulkeva joki Llobregat, joka on tällä kohdalla aika pieni ja ruskea, vuori, jonka kukkuloilta on mainiot näkymät kattojen ylle, sekä valtatiet, jotka siivuttavat liikennettä, teollisuusalueiden rekkoja. työssäkäyvien arkiautoja ja maaseudulle viikonloppua viettämään meneviä tai sieltä palaavia Barcelonan asukkeja, omiin suuntiinsa.
 Joki, jota ympäröi kävely- ja pyöräilyreitit sekä kovaääninen liikenne valtateillä
Entinen päiväkoti, jossa on niin suloiset seinät!
Asuinpaikkani on yksi näistä monista, jotka ovat löyttäytyneet yhdeksi ryppääksi Barcelonan kylkeen kiinni, eikä ole kovin helppoa vetää rajaviivaa siihen, missä alue vaihtuu jonkun toisen kaupungin alaiseksi. Tehtaiden betoniseinät hämärtävät horistontissa, mutta itse pikkukylän henki elää ydinkeskustassa lämpimänä. Vastaantulijoita moikkaillaan ja rauhallinen ote elämään, vaikka monelle se työläisen ja perheen arkea täällä onkin, houkuu katukuvasta.



Juna-asema on kuitenkin lähes takapihallamme, joten julkiseenliikenteeseen hyppääminen käy vaivattomasti, ja tuossa tuokiossa pääsee suurkaupungin sykkeeseen ja tuoksujen lumoon. Ja niitä junia kun vielä kulkee niin mukavan usein, ettei tarvitse aikatauluakaan ulkoa osata, sillä voi vaan asemalle pyyhältää ja ottaa seuraavan. Tykkäänkin viettää etenkin viikonloppuni Barcelonassa.

2 kommenttia:

  1. Näyttää tosi kivalta. :) Onko tuolla muuten järvi/meri lähellä?

    VastaaPoista
  2. Tämä on kyllä todella mukava kaupunki, pieni, mutta löytyy kyllä aika paljon kaikkea verrattuna moneen muuhun lähikaupunkiin ja kylään. Täällä ei valitettavasti pääse rantaan missään kohtaa...merenrantaan pääsee vasta Barcelonassa.

    VastaaPoista